September favourites

Koska miksi ei? Rakastan lukea bloggaajien kuukauden suosikit -postauksia, joten ajattelin aloittaa saman itsekin. Ja näin joka kuukaudesta muistaa löytää ainakin muutaman mukavan asian. :)

Kielikurssista haaveilu aina silloin tällöin. Ehkä mä saan kerättyä ne tarvittavat pisteet ja pääsen matkaamaan taas ensi kesällä EF:n kanssa. Minne? Sitä en vielä tiedä. // Oon varsinainen suklaafriikki ja nyt koeviikon alkaessa tuntuu, että suklaata täytyy löytyä jossain muodossa laukusta ihan vaan, että jaksaa kahlata koemyrskyn läpi. // Toi Cubuksesta kesällä ostettu ihan superpehmeä villatakintapainen on ehdottomasti mun lemppari. Sen voi vaan vetäistä päälle ja heti näyttää siltä, kuin olisi yrittänyt panostaa edes vähän, vaikka todellisuudessa on juuri heräännyt, unohtanut käydä suihkussa ja vetänyt hiukset vaan helposti nutturalle.

Paljon puhuttu Blistexin Happy Lips -sarjan Mango oli itsekin pakko hommata, kun kaikki siitä puhui ja mulla tuntui muutenkin olevan tarvetta uudelle huulirasvalle. Edellisen kulutin täysin loppuun ja kolme ei oo tarpeeksi, kun kyseessä on mun kaltainen suulirasvan suurkuluttaja. // Kyllä, mun syksyn iltoja piristää viides Potter-kirja ja englanniksi totta kai. Tämä kyseinen painos löytyi pieneltä kirpputorilta Sysmästä. En olisi heti uskonut, mutta olihan se sitten pakko poimia mukaan, kun halvalla sai ja koska Potterit ovat yksi ehdottomista suosikkikirjasarjoista ikinä.

Vaikka välillä tulee valitettua syksyn synkkyydestä ja sateesta, niin kyllä se on silti ehdottomasti mun lempivuodenaika. Värikkäät lehdet ja aamulla se aamukasteen ja sumun jälkeinen tuoksu matkalla kouluun. Tykkään! // EF:ltä saatu Ambassador-huppari, joka on kanssa ihan superpehmeä ja lämmin. Oon kävelevä mainos se päällä, mutta hyvän jutun puolesta. Matkailu ja etenkin kielimatkailu on asia, jota haluaakin mainostaa.  // Puman juoksutrikoot, jotka on viihtyny päällä nyt useampanakin päivänä ihan vaan niiden mukavuuden vuoksi. Kai sitä voisi ajatella käyttävänsä niitä siinä ihan oikeassaki tarkoituksessa, mutta toistaiseks ne toimii loistavasti hölläilyhousuina. 

#tb to Brighton

credits to: Mia-Sofia Ollila

Paddington-nalleja Lontoossa Hamley'sin lelukaupassa. / Victoria Station Lontoossa. / North Lanes ensimmäisen päivän Orientation Walkilta. / Katutaidetta Lanesien lähellä.

Diskon jälkeiset Starbucksit, sillä seuraava bussi lähti vasta tunnin päästä. Wi-Fi ja Starbcuks olivat elämä. / Lontoon sightseeing-reissulta kuvailua. / London Eye samaiselta retkeltä. / North Laneseilla olleesta sekatavarapuodista löytyi mm. loistavia quote-tauluja.

Ensimmäiseltä Lontoon reissulta Oxford Streetin Disney-kaupasta löytyi söpö Jack Skellington -muki. / Käytiin samalla reissulla Urban Outfittersin photo boothissa ihan vaan koska voitiin. / Undercliff Walk, järkyttävä kuumuus, väsymys ja hauskuus ft. My. / Disney-kaupasta löytyi myös Tuhkimon kurpitsavaunut! 

Laskin äsken, että nyt on kulunut 102 päivää siitä, kun lähdin Brightoniin EF:n kielimatkalle. Kun lähdin ensimmäistä kertaa ihan omalle seikkailulleni, ilman vanhempia tai kummitätiä, joiden kanssa on tullut aiemmin matkustettua. Vielä aamulla lentokentällä kaikki tuntui todella normaalilta ja kotoisalta ja niin oikeastaan vielä lennon jälkeen bussia odottaessa Gatwickin lentokentällä. Eihän tämä mikään järkyttävän iso juttu olisi, kyllä mä pärjäisin. En halunnut odottaa liikoja, sillä pessimisti ei pety. En silti myöskään uskonut, etteikö seuraavista kolmesta viikosta olisi tulossa loistavat.

Bussissa kohti Brightonia muiden EF:n kielimatkalaisten kanssa alkoi jo hieman jännittää ja kun vihreät mäet ilmaantuivat näköpiiriin, mietin, onko Brighton ollenkaan sellainen kuin olin kuvitellut. Voin suoraan sanoa, että ei. Se oli paljon enemmän. Aiemmin vain vlogien ja muiden videoiden kautta tutuksi tullut Brighton oli nyt ulottuvilla ja valmiina tutkittavaksi. Rakastuin kaupunkiin, jossa lähes joka toisella ihmisellä oli longboard matkassaan, jossa kaikki pukeutuivat juuri kuten halusivat ja joka oli tunnelmaltaan niin paljon kotoisampi kuin pääkaupunki Lontoo. Ei sillä, niiden kahden Lontoon-vierailun aikana tykästyin yhä enemmän ikonisen aseman saavuttaneeseen kaupunkiin, mutta ymmärsin myös, että se ei ole ainoa paikka Iso-Britanniassa ja kuinka paljon mahdollisuuksia löytyy Lontoon ulkopuolelta.

Nyt, kun syksy pudottelee lehtiä puista ja tuuli on kylmä ja kostea, niin kovin erilainen verrattuna Brightonin jatkuvaan merituuleen, nousee mulle päivittäin mieleen muistoja kielimatkalta. The Lanes-kadut värikkäine putiikkeineen, herkulliset cupcaket Churchill Squarealla, lämmin auringonpaiste rannalla, ystävien kanssa vietetty päivä läheisessä Lewesin pikkukaupungissa ja niin monet muut muistorikkaat päivät. On huikeaa, kuinka kolme viikkoa voi tarjota niin paljon muistoja, jotka piristävät syksyn synkän sään keskellä.

Autumn

Hei, tänään ei oikein tunnu kirjoitus luistavan, mutta eilen tuli napattua muutama ihan kiva kuva, joten halusin kuitenkin jakaa ne tänne teidän kanssa. Sitä syksyn värien loistoa ja tunnelmaa, mikä ei nyt verbaalisesti ihan lähde, ehkä löytyy kuitenkin noista kuvista. Hyvää viikonloppua kaikille!