tiistai 28. maaliskuuta 2017

My take on athleisure

takki: kirpparilta, paita: Seppälä, housut: Zalando Free People, kengät: Vagabond, kello: Daniel Wellington













Kuvat: Matleena Kuitunen

Moikka! Arvatkaa kellä on kirjotukset viimein ohi?! Joo, oikeestaan, olihan ne jo eilen, mutta eilen pakersin muita hommia koneen ääressä, joten en tänne ehtinyt tulla kirjoittelemaan. 

Muistatte varmaan, kun ihan muutama päivä sitten kirjoittelin, kuinka athleisure-tyyli puree muhun. Siitä kertovan postaukseen pääsee tästä. Vaikka tänhetkinen opiskelijabudjetti ei juuri anna periksi, päätin hommata verryttelyhousut, jotka käy muihinkin tilaisuuksiin kuin tanssitreeneihin. Jos lasketaan ne vähän niin kuin aikaiseksi yo-kokeet purkissa -lahjaksi itselleni. Mulla kävi tuuri, sillä joskus netistä tilatut vaatteet ei lopulta ookaan sitä, mitä odottaa, varsinkaan koon puolesta, sillä oon niin pienikokonen. Oon kuitenkin melkein elänyt näissä mustissa housuissa siitä lähtien, kun ne postilaatikkoon kolahtivat ja päätin jatkaa athleisure-teemaa omilla kuvilla netistä poimittujen lisäksi. 
Oon ite ihan innoissani näistä kuvista, sillä niistä välittyy se keväinen fiilis, joka tänä keväänä on tullut ulos lähtiessä. 

Mitä te tykkäätte athleisure-trendistä? Onko se jo ihan mennyt juttu vai vieläkö jaksaa? Mä tykkään ja oikeestaan niin kauan kuin jostain tykkään, en jaksakaan välttämättä välittää, onko se muodissa vai ei. :D 

Käykääs muuten napsauttamassa blogin alareunasta löytyvää Lue blogia -nappia. :)

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Viimeistä viedään




Kuvat: Matleena Kuitunen
Moi! Tää päivä on mennyt aika lailla kotona ollessa. Ehkä nyt on vielä liian aikaista sanoa, mutta mun flunssa tuntuu olevan menossa pois. Just sopivaan aikaan, sillä huomenna on eessä viimeiset yo-kokeet. Kuumotustaso on siis korkeella. Nyt tuntuu kuitenkin, että ehkä mä selviän. Olin kaverilla yötä ja aamu kului hitaasti heräillessä. Ei ehkä maailman tuotteliain päivä siis takana, mutta suhteellisen rentouttava ainakin. Netflix ja ranskankirja on pitäneet mulle seuraa tänään ja äsken päätin keittää oikein kunnon kaurapuuron iltapalaksi. Nam.

Nyt pitäisi vielä kerrata muutamat verbien taivutussäännöt, mutta sen jälkeen mä suljen kirjan ja ainakin yritän nukkua. Pää tuntuu vähän tyhjältä tällä hetkellä, eikä mulla sinänsä suurempaa asiaa tänne ollutkaan, mutta tänään on ollut kokonaisuudessaan kiva päivä, vaikka juuri mitään ei olekaan tullut tehtyä. 

Ideoita ja haaveilua tulevista jutuista sen sijaan on päivään mahtunut ja lähimpänä niistä ensi tiistai, joka on eka päivä ilman lukiota. Vaikka tähän kohtaan on kai hyvä mainita, että en mä ihan niin helposti lukiota taakseni jätä, sillä keväällä olisi mahdollisesti tarkoitus suorittaa musiikin lukiodiplomi, joka ainakin ajatuksen tasolla on hyvin käynnissä. Heh. :D 

Oon viimeisten kolmen vuoden aikana kasvanut aika vahvasti kiinni tähän kouluun ja kylään ja tää kevät on ollut ja tulee olemaan samalla tosi mielenkiintoista että haikeaa aikaa, kun tuttu ja turvallinen lukio on jäämässä taakse ja elämälle pitäisi keksiä jotain muuta sisältöä. Onneks kuitenkaan ei vielä tarvii päättää mitä loppuelämänsä tekee, ainoostaan minne hakee seuraavaks ja sekin on jo plakkarissa. Eli vaikka mun tulevaisuus ei tästä eteenpäin lähtisikään punaisen tuvan ja perunamaan suuntaan tai vastakkaiseen itsenäisen menevän nuoren elämää kohti, niin toistaiseksi yritän pysyä positiivisena ja luottaa että elämä tulee vastaan omalla painollaan. No huhhu, kuinka syvälliseksi tää lähti riistäytymään. Kenties mä jatkan vielä ranskan verbiopin parissa. Hyvää yötä ja alkavaa viikkoa!


lauantai 25. maaliskuuta 2017

Viikonlopun kuumotukset








Kuvat: Matleena Kuitunen
Moikka sinne ruutujen toiselle puolelle! Mun viikonlopun pitäisi olla tekemisentäyteinen, mutta oon sopivasti just sairastunut flunssaan, mikä jäädyttää menoa vähäsen. Ulkona on harmaata ja kylmä, eikä sisällä sen lämpimämmältä tunnu, kun jättimäinen aamutakki päälläkin oon ihan jäässä. Yritän kuitenkin jättää tän flunssanpoikasen omaan arvoonsa ja keskittyä vielä viime hetkillä lukemaan ranskan yo-kokeeseen, joka on maanantaina. Suoraan sanottuna se hirvittää. Ensimmäinen ja ainoa sähköinen yo-koe, mikä jo osaltaan luo jännitystä, mutta samalla musta tuntuu, että yhtäkkiä kaikki vajaan kolmen vuoden aikana opitut asiat on vaan hävinneet mielestä. Aikamoiset kuumotukset siis maanantain suhteen päällä. Jos olo kuitenkin viikonlopun aikana helpottuisi ja kieliopista jäisi jotain mieleen. Nää kuvat ei nyt kyllä liity aiheeseen millään lailla, mutta sehän ei haittaa. Käytiin joskus viime kuussa pikkusiskon kanssa kuvailemassa ja kuvien takki on löytynyt päältä useampaan otteeseen, kuten aiemmista postauksista olettekin ehkä huomanneet. Näillä fiiliksillä tähän alkaneeseen viikonloppuun.