Closet Purge

Heippa!

Tän päivän piti olla aktiivinen tenttiinlukupäivä, mutta heräsin eilen aamulla syksyn sadannessa flunssassa, enkä siksi oo jaksanut tehdä mitään aivoja suuremmin vaativaa. Huomenna täytyy petrata, sillä muuten oon ihan kunnolla liemessä tentin suhteen. 

En kuitenkaan tullut kirjoittelemaan tänne koulusta tällä kertaa. Sen sijaan ajattelin raottaa vähän mun ajatuksia tavaroiden haalimisen suhteen parin menneen päivän ajalta. 

Mulla on todella paha tapa ympäröidä itseni kauniilla tavaroilla, missä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta jossain kohtaa sitä huomaa, että kaikki ne kauniit ja ihanat asiat tekee kodista enemmänkin ahtaan ja tunkkaisen kuin viihtyisän ja mukavan. Oon myös pohtinut vaatteiden ja nopean muodin eettisyyttä, mutta se on ainakin toistaiseksi aihe, jonka suhteen mun on vielä etsittävä tietoa ja tehtävä tiedostettuja päätöksiä, jotta voisin täysin rehellisesti ja faktapohjaisesti siitä täällä puhua. 

Pääpointtina on kuitenkin tässä kohtaa se, että päätin käydä omistamani tavarat järjestelmällisesti läpi seuraavien viikkojen aikana ja hankkiutua eroon niistä, jotka eivät mielestäni täytä osaansa hyödyllisinä tai tarpeellisina tavaroina. 

Aloitin tämän suuren decluttering-syyssiivouksen vaatekaapistani ja heitin lähes puolet omistamistani vaatteista myyntiin erilliselle Instagram-tilille. Ne vaatteet, jotka eivät mene kaupaksi, päätyvät määrästä riippuen joko kirpparipöydälle tai lahjoitukseen. Osa näistä vaatteista on pyörinyt nurkissa muutaman vuoden ja nyt on vihdoin aika tehdä vaatekaappiin ja elämään vähän tilaa. Jos sua sattuu kiinnostamaan, niin @closetbyminttu on tili, jolta mun vanhat ryysyt löytyvät.

Jatkoin tätä ajatusta pidemmälle myös keittiöön, ja meikki/työpäydälle, jotka molemmat raivasin tyhjäksi vanhentuneista meikeistä tai turhista purnukoista, joilla ei ollut minkäänlaista toimivaa tarkoitusta.

Tähän mennessä oon ollut oikein tyytyväinen siihen, että pikkuhiljaa kotoa löytyy vain tarkoin valittuja tavaroita, joilla on jokaisella tunnearvo ja tarina. 

Millaisia ajatuksia tää sekava ajatusmyrsky teissä herättää?

-MINTTU

Just nyt mielessä x 9

Hei,

yleensä aloitan postauksen rakentamisen siitä, että mulla on valmiina kuvia, jotka haluan päästä julkaisemaan ja höpöttelen niiden seuraksi jotain vaihtelevalla tasolla järkevää tai aiheeseen liittyvää. Nyt kuitenkin oli sellainen fiilis, että haluaisin kirjailla vähän omia ajatuksia ylös, vaikka kuvia valmiiseen postaukseen ei vielä olekaan.

1. Soitin äsken noin puolen tunnin puhelun mummolle, koska tuntui siltä, että haluan kuulla miten mummolla menee ilman, että itse tarvitsisi välttämättä sen suuremmin tai aktiivisemmin osallistua keskusteluun. Oli mukavaa kuunnella hänen elämän kommelluksia ja ajatuksia hyvinvoinnista ja terveydestä ruokavinkkeihin ja kiittelyyn siitä, että hiukset on mulla vihdoin kunnollisen väriset. 

2. Kokeilin alkusyksystä mun pikkutytön unelmaa ja värjäsin hiukseni vaaleanpunaisiksi, sillä, noh, miksi ei. Olin kuitenkin jo kasvattamassa omaa väriä pikkuhiljaa takaisin, joten kyseessä ei olisi pitkäaikainen väri. Noin viikko sitten kyllästyin kuitenkin juurikasvuun ja tummanruskea hiusväri tuli tuomaan luonnollisuutta arkilookkiin. Oon ite tosi tyytyväinen tähän valintaan, koska se säästää myös hiusrutiinille varattua aikaa rutkasti.

3. Maanantaina kävin Lumina Campuksen illassa pitkästä aikaa kahteen viikkoon ja oli ihana nähdä, miten paljon uutta porukkaa paikalle oli eksynyt. Uusiin ihmisiin tutustuminen on aina mukavaa ja kahden viikon aikana oli muutenkin ehtinyt jo tulla ikävä Lumina-perhettä.

4. Myös eilen oli mukavaa päästä näkemään ihmisiä lautapelien ja perjantain leffaillan spontaanin idean heittelyn merkeissä. 

5. Odotan joulukuun alkua jo vähän, sillä mulla on ensimmäistä kertaa hyllyllä odottamassa teejoulukalenteri, jonka avaamista en malttaisi odottaa. Nää harmaat ja sateiset päivät suorastaan huutaa aamujen aloittamista ja päivän lopettamista teekupillisen ääressä.

6. Oon huomannut viime viikolla muuttuneeni yhä enemmän äitini ja mummoni kaltaiseksi, kun laskuja maksaessani selailin postista tullutta Maskun mainosta uusi sänky mielessä ja Maata Näkyvissä -festareiden ohjelmaa lukiessani totesin: "Herranjestas! Mihin on maailma menny, kun edes MN-festareilla ei enää ole ehtoollismessua?!" Hauska huomata, miten sitä alkaa kasvaa juuri siihen suuntaan, jota pienenä kauhisteli ja ehkä vähän vieläkin.

7. Oon kuunnellut pari viime päivää ihan non-stoppina Ida Paulin & Kalle Lindrothin biisiä Planeetat. Jokin kyseisessä kappaleessa vaan iski ja se on soinut taustalla lakkaamatta. Törmäsin myös Maisie Petersin juuri julkaistuun EP:seen ja myös siltä löytyvät kappaleet ovat olleet mun soittolistalla viime päivinä useaan otteeseen.

8. Viime päivien sää on saanut mun mielen useina päivinä myös aika matalalle, vaikka näitä kivojakin juttuja on menneeseen viikkoon mahtunut. Tää jakso on suhteellisen rento luentojen suhteen, mutta koulutyötä ja palautuspäiviä tuntuu ilmestyvän käsittämättömästi jostain aina, kun hetkeksi huoahtaa. Just nyt musta ei vain millään meinaa löytyä hommien aloittamiseen tarvittavaa motivaatiota. Haluaisin vain vajota viikonloppuna haetun nojatuolin (<3) syvyyksiin, vetää viltin korviin asti ja syventyä katsomaan Game of Thronesia uudestaan Dubrovnikin-matkan innoittamana.

9. Kenties sallin itselleni tänään yhden vähän rennomman päivän, kuten mummo suositteli ja yritän saada koulujuttuja eteenpäin mentaliteetilla: jos ei suju, niin silloin ei suju, huomenna voi yrittää uudestaan. Tänään on nimittäin juuri sellainen olo, että välillä on hyvä kiinnittää huomiota omaan sisäiseen hyvinvointiin, vaikka ulkoisesti kaikki olisikin ihan huippuhyvin. Seuraavat pari viikkoa näyttävät kalenterin puolesta melko kiireisiltä, mutta onneksi lähinnä kivojen tapahtumien ja rakkaiden ihmisten näkemisen suhteen. Jonnekin kaiken tän väliin yritän mahduttaa tenttiin luvut ja esseiden kirjoitukset, katsotaan miten onnistun.

Tsemppiä teille syksyyn ja niin töihin kuin kouluunkin tai missä ikinä sitä tarvitsettekaan. 

-MINTTU

Picture Diary: Dubrovnik

Heippa ja terveisiä nyt jo Suomesta, mutta myös reissun päältä Kroatiasta!

Siskolla oli kesällä rippijuhlat ja päätettiin antaa hänelle tavaroiden tai rahan sijaan lahjaksi reissu Dubrovnikiin. Löysin Norwegianilta suhteellisen halvat lennot ja itse yöpyminen paikan päällä oli myöskin halpaa verrattuna vaikkapa aiemmin keväällä käytyyn Roomaan. 

Oltiin reissussa kolme yötä ja kolme päivää, sillä viimeinen päivä kului lähes kokonaan koneessa tai kentällä konetta odottaessa. (Kaikkea sitä onkin valmis tekemään halpojen lentojen eteen.) Ei oltu suunniteltu minkäänlaista valmista ohjelmaa, toisin kuin Roomaan mennessä, sillä ei juuri tiedetty kohteesta. Toki Dubrovnikista löytyvät Game of Thronesin kuvauspaikat kiinnostivat allekirjoittanutta, mutta niitä tuli nähtyä muita mielenkiintoisia juttuja etsiessä, eikä siskon tarvinut ainakaan ihan liikaa kestää mun GoT-intoilua. 

Ensimmäinen päivä vietettiin kierrellen Lapadin aluetta ja löysimme itsemme kiipeämästä näköalamäelle, joka oli mun puolesta ehkä vähän liiankin korkealla, mutta silti kaiken kiipeämisen arvoinen. Söin myös ehkä parhaita koskaan maistamiani wokkivihanneksia, ahh.

Toinen päivä pyhitettiin vanhassa kaupungissa kiertelylle ja ihan vain yleiselle olemiselle. Käveltiin muureja pitkin, saatiin sydämentykytyksiä korkeista paikoista, nautittiin auringosta ja räpsittiin kuvia huikeista maisemista. Myös muutamat jäätelöt syötiin ja itsellä ähky meinasi iskeä useampaan otteeseen. 

Viimeisenä kokonaisena päivänä lähdettiin kajakoimaan merelle. Tää oli jotain aivan uutta ja musta ihan huikea kokemus kaikkiaan, vaikka sisko ei ihan niin paljon nauttinutkaan tuulisen sään ja aaltojen takia. En muista, milloin olisin viimeksi päässyt uimaan meressä, joka ei ole aivan jäätävän kylmä. Loppupäivä oltiinkin ihan kirjaimellisesti suolaisia ja täysin poikki monen tunnin reissusta, mutta tykkäsin.

Ihan täysin ei vastoinkäymisiltä vältytty kuitenkaan, sillä takaisin tullessa mulle iski vatsatauti Oslon lentokentällä ja kolmen tunnin lennon odottelu sujui varsin kätevästi lentokentän vessassa. Nyt kuitenkin on sekä reissu että tauti ohi, eikä jälkimmäisestäkään jäänyt sen suurempia traumoja onneksi. 

Kuvia ei reissun päältä tullut kuitenkaan jostain syystä räpsittyä ihan samanlaista tahtia kuin aiemmilta matkoilta, sillä tällä kertaa taidettiin enemmän keskittyä siihen olennaiseen, eli olemiseen ja kokemiseen. Siksipä päätinkin kerätä kaikki kuvat yhteen ainoaan postaukseen kuvapäiväkirjaksi noilta kolmelta päivältä.

-MINTBERRY