Joulukuun 22.

Heippa!

Joulukuuhun on tähän mennessä ehtinyt mahtua vaikka ja mitä. Alkukuu sujui koulustressiä ja viimeisiä palautuspäiviä vältellessä, mutta paniikkimonsteri, joka iskee vähintään muutamaa tuntia ennen palautuksia hoiti jälleen tehtävänsä ja vuoden viimeiset esseet on kunnialla hoidettu läpi. Fiilis oli ihanan vapautunut, kun illalla sai viimeisetkin kouluhommat purkkiin ja seuraavana päivänä pääsi stressittömänä juhlimaan huippuihanan ystävän läksiäisiä (vaikka läksiäiset onkin ihan tyhmää, kun joutuu sanomaan heippa pidemmäksi aikaa) ja seuraavana aamuna suunnitelmissa odotti jouluinen reissu Helsinkiin ja Porvooseen. 

Viimeiset pari päivää on siis kuluneet pääkaupunkiseudulla, jossa en hetkeen ollut ehtinyt viivähtää Lintsi-reissua pidempään. Tällä kertaa oon enemmänkin hämmentynyt siitä miten paljon menoa ja juttuja vajaaseen kolmeen päivään ehti mahtua. Käytiin moikkaamassa kummisedän perhettä, katsomassa uusi Spiderman-elokuva Itiksessä, nauttimassa talvisesta Porvoosta ja nappaamassa valtava purkillinen mun lempiteetä mukaan kotiin viemisiksi, syömässä sushia (nam!) ja iltaa istuttiin yöpaikassa teetä hörppien. Toki matkaan mahtui muutakin, mutta nää pienet hetket piirtää parhaiten kuvan siitä, millainen fiilis mulle jäi. 

Eilen matkattiin takaisin kohti Päijät-Hämettä ja Keski-Suomea ja nyt istun pikkusiskon huoneessa pitämässä seuraa Speedy-kanille, joka valitsi sängyn alla kököttämisen ideaaliksi tavaksi viettää päivää, katselen reissun aikana rästiin kertyneitä YouTube-videoita ja kirjoitan tänne, sillä edellisestä kerrasta on jo hetki aikaa.

Seuraavat päivät tulevat kulumaan kavereita tavatessa ja perheen kanssa aikaa viettäessä talvisessa Vääksyssä. On ihana ottaa rennosti ja vaan olla pitkään kestäneen koulustressin jälkeen.

P.S. Meidän talon viereinen ihana aarniometsä kaadettiin muutamia kuukausia sitten ja nyt tilalla on enää muutama hassu puu ja kasa kaadettuja puita. Vaikka puukasa näiden kuvien taustalla näyttääkin omaan silmään kivalta, niin koskematon metsä olisi mun mielestä vieläkin kivempi. RIP lähimetsä. 

-MINTTU

Closet Purge

Heippa!

Tän päivän piti olla aktiivinen tenttiinlukupäivä, mutta heräsin eilen aamulla syksyn sadannessa flunssassa, enkä siksi oo jaksanut tehdä mitään aivoja suuremmin vaativaa. Huomenna täytyy petrata, sillä muuten oon ihan kunnolla liemessä tentin suhteen. 

En kuitenkaan tullut kirjoittelemaan tänne koulusta tällä kertaa. Sen sijaan ajattelin raottaa vähän mun ajatuksia tavaroiden haalimisen suhteen parin menneen päivän ajalta. 

Mulla on todella paha tapa ympäröidä itseni kauniilla tavaroilla, missä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta jossain kohtaa sitä huomaa, että kaikki ne kauniit ja ihanat asiat tekee kodista enemmänkin ahtaan ja tunkkaisen kuin viihtyisän ja mukavan. Oon myös pohtinut vaatteiden ja nopean muodin eettisyyttä, mutta se on ainakin toistaiseksi aihe, jonka suhteen mun on vielä etsittävä tietoa ja tehtävä tiedostettuja päätöksiä, jotta voisin täysin rehellisesti ja faktapohjaisesti siitä täällä puhua. 

Pääpointtina on kuitenkin tässä kohtaa se, että päätin käydä omistamani tavarat järjestelmällisesti läpi seuraavien viikkojen aikana ja hankkiutua eroon niistä, jotka eivät mielestäni täytä osaansa hyödyllisinä tai tarpeellisina tavaroina. 

Aloitin tämän suuren decluttering-syyssiivouksen vaatekaapistani ja heitin lähes puolet omistamistani vaatteista myyntiin erilliselle Instagram-tilille. Ne vaatteet, jotka eivät mene kaupaksi, päätyvät määrästä riippuen joko kirpparipöydälle tai lahjoitukseen. Osa näistä vaatteista on pyörinyt nurkissa muutaman vuoden ja nyt on vihdoin aika tehdä vaatekaappiin ja elämään vähän tilaa. Jos sua sattuu kiinnostamaan, niin @closetbyminttu on tili, jolta mun vanhat ryysyt löytyvät.

Jatkoin tätä ajatusta pidemmälle myös keittiöön, ja meikki/työpäydälle, jotka molemmat raivasin tyhjäksi vanhentuneista meikeistä tai turhista purnukoista, joilla ei ollut minkäänlaista toimivaa tarkoitusta.

Tähän mennessä oon ollut oikein tyytyväinen siihen, että pikkuhiljaa kotoa löytyy vain tarkoin valittuja tavaroita, joilla on jokaisella tunnearvo ja tarina. 

Millaisia ajatuksia tää sekava ajatusmyrsky teissä herättää?

-MINTTU

Just nyt mielessä x 9

Hei,

yleensä aloitan postauksen rakentamisen siitä, että mulla on valmiina kuvia, jotka haluan päästä julkaisemaan ja höpöttelen niiden seuraksi jotain vaihtelevalla tasolla järkevää tai aiheeseen liittyvää. Nyt kuitenkin oli sellainen fiilis, että haluaisin kirjailla vähän omia ajatuksia ylös, vaikka kuvia valmiiseen postaukseen ei vielä olekaan.

1. Soitin äsken noin puolen tunnin puhelun mummolle, koska tuntui siltä, että haluan kuulla miten mummolla menee ilman, että itse tarvitsisi välttämättä sen suuremmin tai aktiivisemmin osallistua keskusteluun. Oli mukavaa kuunnella hänen elämän kommelluksia ja ajatuksia hyvinvoinnista ja terveydestä ruokavinkkeihin ja kiittelyyn siitä, että hiukset on mulla vihdoin kunnollisen väriset. 

2. Kokeilin alkusyksystä mun pikkutytön unelmaa ja värjäsin hiukseni vaaleanpunaisiksi, sillä, noh, miksi ei. Olin kuitenkin jo kasvattamassa omaa väriä pikkuhiljaa takaisin, joten kyseessä ei olisi pitkäaikainen väri. Noin viikko sitten kyllästyin kuitenkin juurikasvuun ja tummanruskea hiusväri tuli tuomaan luonnollisuutta arkilookkiin. Oon ite tosi tyytyväinen tähän valintaan, koska se säästää myös hiusrutiinille varattua aikaa rutkasti.

3. Maanantaina kävin Lumina Campuksen illassa pitkästä aikaa kahteen viikkoon ja oli ihana nähdä, miten paljon uutta porukkaa paikalle oli eksynyt. Uusiin ihmisiin tutustuminen on aina mukavaa ja kahden viikon aikana oli muutenkin ehtinyt jo tulla ikävä Lumina-perhettä.

4. Myös eilen oli mukavaa päästä näkemään ihmisiä lautapelien ja perjantain leffaillan spontaanin idean heittelyn merkeissä. 

5. Odotan joulukuun alkua jo vähän, sillä mulla on ensimmäistä kertaa hyllyllä odottamassa teejoulukalenteri, jonka avaamista en malttaisi odottaa. Nää harmaat ja sateiset päivät suorastaan huutaa aamujen aloittamista ja päivän lopettamista teekupillisen ääressä.

6. Oon huomannut viime viikolla muuttuneeni yhä enemmän äitini ja mummoni kaltaiseksi, kun laskuja maksaessani selailin postista tullutta Maskun mainosta uusi sänky mielessä ja Maata Näkyvissä -festareiden ohjelmaa lukiessani totesin: "Herranjestas! Mihin on maailma menny, kun edes MN-festareilla ei enää ole ehtoollismessua?!" Hauska huomata, miten sitä alkaa kasvaa juuri siihen suuntaan, jota pienenä kauhisteli ja ehkä vähän vieläkin.

7. Oon kuunnellut pari viime päivää ihan non-stoppina Ida Paulin & Kalle Lindrothin biisiä Planeetat. Jokin kyseisessä kappaleessa vaan iski ja se on soinut taustalla lakkaamatta. Törmäsin myös Maisie Petersin juuri julkaistuun EP:seen ja myös siltä löytyvät kappaleet ovat olleet mun soittolistalla viime päivinä useaan otteeseen.

8. Viime päivien sää on saanut mun mielen useina päivinä myös aika matalalle, vaikka näitä kivojakin juttuja on menneeseen viikkoon mahtunut. Tää jakso on suhteellisen rento luentojen suhteen, mutta koulutyötä ja palautuspäiviä tuntuu ilmestyvän käsittämättömästi jostain aina, kun hetkeksi huoahtaa. Just nyt musta ei vain millään meinaa löytyä hommien aloittamiseen tarvittavaa motivaatiota. Haluaisin vain vajota viikonloppuna haetun nojatuolin (<3) syvyyksiin, vetää viltin korviin asti ja syventyä katsomaan Game of Thronesia uudestaan Dubrovnikin-matkan innoittamana.

9. Kenties sallin itselleni tänään yhden vähän rennomman päivän, kuten mummo suositteli ja yritän saada koulujuttuja eteenpäin mentaliteetilla: jos ei suju, niin silloin ei suju, huomenna voi yrittää uudestaan. Tänään on nimittäin juuri sellainen olo, että välillä on hyvä kiinnittää huomiota omaan sisäiseen hyvinvointiin, vaikka ulkoisesti kaikki olisikin ihan huippuhyvin. Seuraavat pari viikkoa näyttävät kalenterin puolesta melko kiireisiltä, mutta onneksi lähinnä kivojen tapahtumien ja rakkaiden ihmisten näkemisen suhteen. Jonnekin kaiken tän väliin yritän mahduttaa tenttiin luvut ja esseiden kirjoitukset, katsotaan miten onnistun.

Tsemppiä teille syksyyn ja niin töihin kuin kouluunkin tai missä ikinä sitä tarvitsettekaan. 

-MINTTU